Pilliwink's Chemney-Sweeper

Pricken meidän ukkeli

Jo pentuna hänellä oli erityisen hieno luonne,
hänestä kasvoi iso miesten mies, tosi komea!
numero liian iso kaikella tapaa mutta iloinen ja
rakastettu siitä huolimatta. Hän oli hyvin hellä,
halauksia ja pusuja saatiin yhtenään!

Näyttelytähteä hänestä ei siis tullut koskaan,
kokonsa tähden, muutaman Sa:n kuitenkin
nappasi itselleen.

Urokseksi hänellä oli valtavan hellä ja hieno luonne, rakasti pentuja yli kaiken ja heti jos vaan
tilaisuus annettiin hän jo oli pesemässä ja
hoivaamassa pikkusia. Kuvat kertokoon miten hän pikkusia hoivasi.

Cilla äidillä olikin hyvä apu hänestä.
Hellästä luonteestan huolimatta hän oli talon "kingi"
kun nuoret urokset rupesivat ärisemään
kuului kovin hiljainen "jyrinä" Prickenin rintakehästä
ja niin loppu urosten kahinointi.

Hänessä oli jotakin hyvin erikoista ,
en osaa sitä kuvailla mutta ken hänet oppi
tuntemaan, puhuvat vieläkin hänestä, hän oli todellinen herrasmies!

Pricken nautti metsästä missä sai vapaasti juosta, nuuhkia luonnon ihmeellisyyksiä kerätä käpyjä jota oli sitten pakko viskellä hänelle pitkin polkuja.

Mielipuuha oli rantavedessä puljaaminen sieltä löytyi aarteita puolimätiä keppejä jne…

Ehkä jonakin kauniina päivänä taas palaamme muistelemaan meidän kaikkien rakastamaa Prickeniä uusilla tarinoilla,
siihen saakka voikaapa hyvin!